Tekstiiliartesaanien töitä

 

 

 

 

Toisen vuoden keväällä osataan tehdä jo vuoriton jakku!

Vaatetusompelijoiden ensimmäisiä jakkuja:

Työssäoppimiskokemuksia TaiTava -shopissa

TaiTava -shop on Ammattiopisto Tavastian opiskelijoiden tekemien tuotteiden myyntipaikka, joka avattiin elokuussa uudessa I -rakennuksessa. Samoissa tiloissa sijaitsee myös kahvila, ravintola ja ruokamyymälä. Karoliina on ollut työssäoppimassa ensimmäisen jakson ajan myymälässämme.

 

Karoliina kertoo:

Työssäoppimispaikkani TaiTava-Shopissa oli kuin onni onnettomuudessa. Edellinen työssäoppimispaikkani peruuntui aivan viime hetkellä ja niinpä minulle tarjottiinkin huikeaa mahdollisuutta työskennellä ovensa uusissa tiloissa avaavassa koulumme TaiTava-Shopissa.

 

TaiTava-Shop myy siis Ammattiopisto Tavastian opiskelijoiden valmistamia käsitöitä. Tuotteita löytyy tekstiileistä pieniin huonekaluihin ja lasiesineistä metallituotteisiin.

 

Uudistuneen TaiTavan alkutaival on sujunut vauhdikkaasti. Alussa on ollut paljon työtä, sillä kaikki varastot on pitänyt listata ja tuotteisiin vaihtaa uudet hintalaput. Olen myös päässyt vaikuttamaan paljon tuotteiden esillepanoon ja ylipäätään myymälän ilmeeseen.

 

 

Myynti on lähtenyt rullaamaan hienosti ja asiakkaat ovat olleet innoissaan uusista tiloista ja tuotteista. Erityisiä hittituotteita ovat olleet erilaiset lasiesineet, huonekalut ja lastenvaatteet. Lasiesineistä erityisesti avajaistarjouksena olleet lasiruusut menivät kuin kuumille kiville. 

Toimme myymälään myös ompelukoneen, ja viimepäivinä olenkin päässyt ahkerasti ompelemaan prototyyppejä mahdollisista uusista myyntituotteista sekä tekemään tapettisia lahjakasseja.

 

 

Kaikkiaan TaiTava-Shopissa työskentely on ollut mielenkiintoista ja hauskaa. Olen päässyt tutustumaan millaista olisi oman liikkeen pyörittäminen ja mitä se vaatii. Asiakkaiden palveleminen ja myymälän esitteleminen on myös ollut mielestäni mukavaa. Työtehtäväni ovat olleet vaihtelevia ja yksikään päivä ei ole samanlainen.

Tervetuloa tutustumaan uusiutuneeseen Taitava-Shoppiin!

 

Kutojien töitä

 

Mummon, tädin tai äidin kasvattamat pellavat ja niistä itse kehräämät pellavalangat halutaan usein säästää, niin tässäkin asiakastyössä. Kassillinen erilaisia pellavia ja yksi valmis loimi odotti kutojia. Projektissa oli mukana suunnittelemassa ja kutomassa useita opiskelijoita. Langoista kudottiin liinoja, tabletteja ja seinätekstiili.

Pellavalankojen seasta löytyi valmis puuvillaloimi johon suunniteltiin 6 tablettia ja 3 kaitaliinaa.

 

 

 

 

 
 
 
 

 

Osa pellavalangoista värjättiin

 

 

Yhdestä loimesta suunniteltiin sellainen että siitä saadaan seinätekstiili ja kaitaliina.

 

Töitä kutomassa olivat Tanja, Linda, Teija ja Jasmin

Ompelijaopiskelijoiden tekemiä juhlapukuja

 

 

Modistien valmistamia nahkarukkasia kevätauringossa

 

Tekstiiliartesaaniopiskelijat Jenni Vuori ja Henna Rydenfelt suorittivat  7 opintoviikkoa työssäoppimista koululla. He valmistivat replikat 1900-luvun alkupuolella tehdyistä kuultokudosverhoista. 

 

 

 

Työ oli vaativa, mutta kokemuksena hyvin antoisa. Alunperin ei olisi osannut kuvitella, miten paljon aikaa saa kulumaan kahden verhon tekemisessä. Tytöt aloittivat 5B jaksolla (2012)työssäoppimisen, kutoivat kesälläkin pari viikkoa ja aloittivat koulun noin viikkoa ennen virallista alkamista.

Asiakas antoi alkuperäisen verhon malliksi. Alkuun työstäminen oli pientä salapoliisityötä, sillä oli löydettävä sopivat langat nykyajan lankakartoista. Asiakas halusi kahdet mahdollisimman samanlaiset verhot, kuitenkin mitat oli muutettava nykyiseen tilaan sopiviksi. Oli mietittävä miten suhteuttaa kuviot uusiin mittoihin.

Suurin haaste oli kuitenkin siinä, miten kaksi eri kutojaa saa kudottua kaksi verhoa mahdollisimman samalla käsialalla. Haasteesta kertoo hyvin se, että yhdelle kutojallekin kahden samanlaisen kuultokudosverhon tekeminen ei ole helppoa. Oli tehtävä sopimuksia ja kehitettävä omia niksejä.  Jo valmisteluvaiheessa huomattiin, että olisi syytä kirjoittaa paperille ylös mitä on sovittu, päätetty ja pohdittu ja kenen kanssa. Tärkeää oli myös pitää asiakas ajan tasalla suurista muutoksista ja ratkaisuista, sillä olihan kyseessä arvotekstiili.

Kokemus oli antoisa ja opettavainen, vaikkakin välillä usko työn valmistumiseen meinasi loppua. Kuitenkin mitä pidemmälle työssä edettiin, sitä helpommaksi itse ryhmätyöskentely muodostui. Vaikkei samanlaiseen projektiin nyt heti lähtisi mukaan, ei sitä koskaan tiedä, jos tulevaisuudessa uusi tilaisuus tarjoutuu, silloin ainakin tietää, mistä lähteä liikkeelle.

 

Henna Rydenfelt N10TA